Repomäki

Kun Haukiveden rannalla sijaitsevalle kylälle on mietitty aikoinaan nimeä, on ollut varmasti sanomattakin selvää, että mäki siinä nimessä olla pitää. Mäkiä Repomäen kylässä nimittäin riittää. Eikä jyrkkien ja metsäisten mäkien kätköissä ole varmasti koskaan ollut pulaa kettu repolaisistakaan. Porosalmen ja Voinsalmen kylien välissä sijaitseva Repomäki oli vielä muutama vuosikymmen sitten varsin elävä kylä. Rantakylän asukkaat elivät kalastuksella, karjahoidolla ja maanviljelyllä. Kesäisin kylänmiehet vetivät nuottaa ja talvella he kiersivät savotoissa saarissa ja pitkin manteretta. Kylällä harjoitettiin myös pienimuotoista sahatoimintaa ja marjanviljelyä.

Vesi oli luonnollinen ja useimmiten myös suorin kulkureitti kirkonkylälle tai Varkauden suuntaan. Läheisellä laivaväylällä seilasi useita rahtilaivoja, ja isommista laivoista yksi, matkustajalaiva Leppävirta, poikkesi säännöllisesti rantaan Repomäen laivalaiturille. Kunnon kärrytie Repomäkeen tehtiin porukalla 1940-luvulla. Sitä ennen kinttupolku kylän halki kulki Hytölän pihan kautta. Vuoden 1664 verotietojen mukaan Repomäellä nousi savu tuolloin jo kuuden tuvan piipusta. Kylän vanhimmiksi suvuiksi on kirjattu Hakkaraiset, Kerviset, Kettuset ja Vänttiset. Nykyään savu tupruaa talvisin enää harvasta piipusta. Suven aikaan Repomäen rannat sen sijaan täyttyvät kesäasukkaista.

Rantasalmen pohjoisten kylien läpi, Yöveden ympäri kulkeva maitotie, valittiin vuonna 1997 Suomen kauneimmaksi maitotieksi. Reitin varrelta Repomäestä ei haeta enään maitoa, mutta tien maisemat ovat pysyneet edelleen yhtä jylhinä ja kauniina. Kaunein maitotie–tunnustuksen innoittamana Repomäkeen rakennettiin talkoolla 2002 näkötorni, josta avautuu upea järvimaisema muun muassa Linnansaaren kansallispuiston alueelle, Kangaslammelle ja Varkauteen asti.